|
|
|||
|
![]() |
Scriptorium |
||
|
||||
|
|
IDEAT HAKUSESSA?Kirjoittanut Christine Hammar
Joskus tuntuu vaikealta löytää aihetta, josta kirjoittaa. Sitä istuu kuin tatti päätteen ääressä tai lähtee surffailemaan netissä, vastailee sähköposteihin tai riipustelee yhdentekeviä kuvioita paperille sen sijaan, että kirjoittaisi.
Mistä ihmeestä saisi sen verran potkua, että pääsisi edes alkuun?
Tilanne on varmaan tuttu kaikille kirjoittajille. Jotakin ehkä pirisee hiljaa takaraivossa, mutta se on niin syvällä, ettei suostu tulemaan ulos. Ei sitten millään! Sanoja ei yksinkertaisesti muodostu paperille, saatikka siinä aivolohkossa, jonka kuuluisi olla tällaisessa tilanteessa apuna. Hyvä keino tällaisina niin sanotusti kuivina aikoina, on ryhtyä toisenlaiseen luovaan toimintaan, nimittäin idealaatikon täyttämiseen.
Idealaatikkoa varten tarvitset - laatikon (kaikki kenkälaatikkoa pienemmät käyvät) - sakset - lehtiä: aikakausi- ja iltapäivälehtiä
Kun aihepula iskee, ota laatikosta ensimmäinen käteen osuva lappu ja ala kirjoittaa siitä. Kun olet päässyt kohtaan jossa alkaa tökkiä, otat seuraavan pikku lappusen ja jatkat kirjoittamista siitä. Tämä siis tarkoittaa että otat seuraavan lapun, et valitse sitä seuraavaa tai sen jälkeistä.
Näissä siirtymissä tarvitaan tietenkin siltoja, jotka syntyvät vastauksina kysymykseen: "Mitä sitten tapahtuu?" Laatikoita voi olla mitä erilaisimmin täyttein. Joku kerää idealaatikkoonsa mietelauseita ja arvoituksia. Toinen kansanviisauksia. Kolmas sananlaskuja. Neljäs lääkäripalstojen kysymyksiä ja vastauksia. Ihmissuhdepalstat ovat aarreaitta!
Ensimmäinen idealaatikkoni alkaa olla täynnä. Olen kerännyt horoskooppeja eri lehdistä ja silloin, kun pää on "tyhjä kuin Haminan kaupunki”, turvaudun horoskooppisilppuun eikä aikaakaan kun tekstiä alkaa tulla kuin ”turkin hihasta”! Hmmm… Mistä lie juohtuikin mieleeni, että voisin täyttää seuraavan laatikkoni eri sanonnoilla?
Kirjoittamisiin! |
Tiesitkö, että: - John Steinbeck kirjoitti erilliseen muistikirjaan ensin "lämmitelläkseen" ja aloitti vasta sen jälkeen päivän kirjoitustyönsä. - W. Somerset Maughamin tuotteliaisuuden kaksi suurinta salaisuutta olivat säännöllinen aamurutiini ja kattohuone, jossa hän sai kirjoittaa häiriintymättä. - Jack London asetti jo uransa alussa tavoitteekseen kirjoittaa päivittäin 1 000 sanaa.
|
|
|
|
|||