Kuinka kirjoittaa paljon
© Shannon Roe

 
 

 
 


Käydessäni läpi arkistojani, löysin muistiinpanoni niistä viisauden helmistä, jotka edesmennyt Isaac Asimov kertoi minulle ja parille tusinalle muulle kirjoittajalle ja toimittajalle eräässä konferensissa 1980-luvun alussa.

"Voin kertoa teille miten tullaan hyväksi kirjoittajaksi“ hän aloitti, “sillä kukaan ei koskaan sano, että minä olen hyvä kirjoittaja. Kaikki puhuvat aina ‘tuotteliaasta kirjoittajasta’. Tuottelias kirjoittaja’ on termin kolmannen luokan kirjailija’ lyhyempi vastine."

Satojen kirjojen kirjoittaja antoi meille seuraavat neuvot, joilla tulla tuotteliaaksi kirjoittajaksi:

1. Kirjoittamisesta täytyy pitää. "Jos et lainkaan nauti näppäimistön ääressä istumisesta ja sen hakkaamisesta kuusi tuntia yhteen menon, saat tyytyä siihen, että olet mahtava kirjoittaja, muta tuotteliaisuuden voit unohtaa."

2. Et voi kirjoittaa bestselleriä vain päättämällä kirjoittaa sellaisen. "Kirjoitin 261 kirjaa ja ohi meni joka kerran. Päättelin, että ohiampuminen oli juttu, jossa olin hyvä; osasin kirjoittaa kirjan silmät sidottuina ja silti meni ohi. Sitten kirjoitin 262 kirjani ‘Säätiö veitsenterällä' ja suureksi nöyryytyksekseni se nousi bestseller-listoille."

3. Älä juo tai käytä lääkeaineita kirjoittaaksesi paremmin. "Et kirjoita yhtään paremmin sumentamalla mielesi. Luulet vain. Tee sen sijaan jotain muuta järkevää. Päätä, että et ole runollinen, että et käytä tarkkaan mietittyjä vertauskuvia… Jätä kaikki sellainen niille, jotka eivät osaa olla tuotteliaita. Niille, joiden täytyy tyytyä olemaan loistavia.

"Lopetin loistamisen ollessani 17 vuoden ikäinen," sanoi Asimov. "Lukija saa aivan vapaasti luulla, että tiedän, mitä kaikki ne pitkät sanat tarkoittavat. Ei minun tarvitse koko ajan tietämistäni todistella."

4. Pysäytä “kirjoittajan lukko” ennen kuin se alkaa. "Mitä kauemmin annat sen jatkua, sen pahemmaksi se kehittyy. Luin eräästä psykiatrisesta aikakausilehdestä, että kaikilla kirjoittajilla on neuroosi, joka ajaa heidät kirjoittamaan. Artikkelin kirjoittanut lääkäri sanoi, että yhtäkään kirjoittaja ei koskaan ollut tullut vastaanotolle halutakseen parantua siitä. Moni sen sijaan tuli saadakseen sen takaisin! Minulla on aina monia samanaikaisia projekteja käynnissä. Kun en enää kestä sitä, jonka parissa puurran, vaihdan johonkin toiseen. Koskaan en kuitenkaan pysähdy.”

5. Kehitä immuniteetti “taiteellista temperamenttia” kohtaan. "Sanon varomattomasti perheelleni, että minut voi keskeyttää, jos on asiaa. Tämä on tärkeä juttu. Mitä enemmän annat valtaa taiteelliselle temperamentillesi, sitä vähemmän tuottelias olet. Sano ihmisille, ettet ole taiteilija.”

6. Kirjoita laajasti. " ’Jos haluat, että lehdet pyytävät sinulta artikkeleja kirjoita paljon kaikenlaisista aiheista.’ sanoi tuhansia artikkeleita kirjoittanut kirjailija. ”

7. Lue. "Kun sinun on aivan mahdotonta kirjoittaa, sinun täytyy lukea,” sanoi eräskin mies, joka kulutti 12 tuntia päivässä kirjoittamiseen. Alkajaisiksi hän mainitsi ruokapöydän ja kylpyhuoneen, ikään kuin lukuharrastuksen aloituspaikoiksi.

8. Muista, että ideat ovat ilmaisia. "Ihan mitä vain kuka tahansa sinulle kertoo, on yhteistä. Älä maksa ideoista: näin vaikeutat toisten varkaiden toimintaa.
Ihmiset kysyvät minulta: ’Mistä saatte kaikki nuo hullut ideanne?’ (He eivät koskaan sano ’huimat’ tai ’omaperäiset’ ideanne.) He odottavat, että vastaan heille jotenkin korkealentoisesti kuten: ’Kuulen äänen…’ Oikeasti sanon heille: ’Ajattelen oikein kovasti, kunnes saan yhden.’ He ovat aina pettyneitä kuullessaan vastauksen ja poistuvat mumisten ’tuohon pystyisin kyllä minäkin.’ ”

9. Sano mitä tarkoitat ensimmäisellä kerralla. Asimovin toinen vedos oli aina hänen viimeisensä. ”Toinen vedokseni on 90-prosenttisesti ensimmäinen vedokseni, sillä ensimmäisessä sanon juuri sen, mitä tarkoitan. Kun asia on siinä, voin kirjoittaa paljon ja nauttia kirjoittamisesta.” Asimov kertoi, että ennen kuin sai sanojenkäsittelylaitteen, käsikirjoitukset olivat täynnä merkintöjä ja näyttivät epäsiisteiltä ja sekavilta. ”Kirjoitan 90 sanaa minuutissa, mutta en 90 oikein kirjoitettua sanaa. Ainoa huolenaiheeni laitetta käyttäessäni on, että tekstini hylätään liiallisen siisteyden tähden.”

10. Jatka, älä lopeta! "On hyvin helppoa lopettaa kirjoittaminen tehdäkseen jotain muuta,” sanoi Asimov mainiten kaihoisasti puistokävelyt ja TV:n katselemisen.
"Sinun täytyy kuitenkin kirjoittaa. Jos sinun täytyy tehdä jotain näistä muista asioista, tee ne vastentahtoisesti. Kehitä haluttomuus niitä kohtaan. Jos et pysty siihen, älä yritä olla tuottelias. Tyydy siihen, että olet mahtava kirjoittaja! Jätä tuotteliaisuus niille luusereille, jotka eivät voi sille mitään. Kuten minulle
.”
”Älä kuitenkaan anna sen vaikuttaa, “ hän lisäsi, “että tulen aika mukavasti toimeen!”

Nyt on aika työntää tohtori Asimov takaisin pöytälaatikkoon ja jatkaa töitä!

 
 

 

 
 

*****

 
 

 
 

Shannon Roe alkoi kirjoittaa varhaisessa lapsuudessaan. Hän kirjoitti parodioita, satiireja ja muita tarinoita, (sellaisia, joista sitten joutui koulussa vaikeuksiin).
Shannonille elämä on tutkimusretki. Hän on työskennellyt uutistoimittajana, kylttien tekijänä, oikolukijana, tutkijana, henkilöstölehden kirjoittajana, konttoripäällikkönä, PR-henkilönä, kotiäitinä, kirjallisuustoimittajana… Hän on kirjoittanut kaikenlaista, kuten käsikirjoituksia, onnittelukortteja ja (tähän mennessä julkaisemattoman) jännitysromaanin.
10 vuotta Shannon ja hänen miehensä Ken olivat yhtiökumppaneita eräässä konsulttiyrityksessä, jossa Shannon käytti kirjoituskykyään kirjoittaen valmennuskäsikirjoja, teknillisiä asiakirjoja sekä yritys- ja markkinointimateriaalia.

Artikkeli Isaac Asimovista on eräs monista artikkeleista, jotka on julkaistu The Christian Science Monitor -lehdessä. Erään niistä on myös Reader’s Digest julkaissut.
Roen perheessä on kaksi poikaa, jotka jo kauan sitten ovat lentäneet pesästä ja avioituneet. Milloin Shannon ei ole tietokoneensa ääressä, hän laulaa rämpytellen kitaraansa ja tekee muita juttuja, joista ainoatakaan hänelle ei nyt juuri tule mieleen…
Niiden joukossa ei kuitenkaan ole lyhyiden biografioiden kirjoittaminen.