Miten teksiä muokataan
©Holly Ingraham 2004-2010

etusivulle
takaisin

"Oi mestari, miten teen elefanttipatsaan?"
"Hanki suuri, harmaa kivenlohkare. Sitten veistät siitä irti kaiken, mikä ei näytä elefantilta, varsinkaan siltä elefantilta, jota olet tekemässä.”

Tekstin muokkaamisessa on yhtä monta tapaa kuin muokkaajaa. Juonenkäänteisiin ja henkilökuvauksiin voi saada parannusidean vaikkapa luvussa 10, kun huomaa, ettei joku asia toimi tai se ”kuulostaa” ristiriitaiselta.

Kun muutat jotain aivan tekstisi lopussa (koska se saa sinut irvistämään sitä lukiessasi), sinun täytyy mennä tekstissä takaisinpäin ja muuttaa erinäisiä asioita jotka vaikuttavat irvistämisen aiheuttaneeseen asiaan. Silloin on mentävä sivu kerrallaan alusta loppuun ja siirryttävä tekstissä eteen- ja taaksepäin, tarpeen mukaan.

On myös mahdollista käydä koko teksti läpi ja etsiä määrättyä asiaa ja korjata se ja siten etsiä seuraava jne. Monet ottavat huomioon useita asioita kerrallaan - juonen, henkilöt, tempon, kieliopin ja välimerkit yhdellä kertaa.

 

Anna tekstisi levätä

Tallenna tekstisi.
Tulosta se kokonaisuudessaan. Työnnä se siten pöytälaatikon uumeniin ja unohda sinne pariksi viikoksi.
 

Lue tekstisi

Käy teksti läpi lukijana. Jos jo olet hieman unohtanut, missä tekstissäsi oli kysymys, aina parempi. Kuvittele se jonkun toisen kirjoittamaksi.

 Anna tekstin yllättää itsesi.
Älä “tiedä” mitään, mitä teksti ei sinulle kerro (kun huomaat tällaisen kohdan, kirjoita marginaaliin kommentiksi vaikka ”kerro paremmin/selvemmin”).
 

Nyt se alkaa! Kirjoita omat reaktiosi marginaaliin.
 

Reaktioitasi voivat olla:
Wow!
Hihitystä!
Mitähän tää tarkoittaa?
Hohotusta!
Yääääk!
Onpa äitelää…
Mitä?!
Voi ei!

Haukotus...
Huonosti ilmaistu!
Äsch!
Älä avaa sitä!
Kuvottavan huonoa!!
Haukotus.
Mitenkäs tässä näin kävi?
Tää on hyvä!
No miksi se noin teki?
Pitkästyttävää!
Kenestä se puhuu?
Ei kai taas! (huono juttu)
Taas! (hyvä juttu)
Mistäs tämä tähän tipahti?

Lyhyesti sanottuna: älä analysoi. Kirjaa vain lukijana pikainen kommentti marginaaliin aina kun reagoit vahvasti.

Tällä tavoin lukemalla saat tuntuman tekstin vauhtiin ja muihin ongelmiin. Asiat, joita et ole kertonut lukijalle, paljastuvat. Huomaat myös tilkkeeksi kirjoittamasi ja asiayhteyteen liittymättömän inforoskan (kaiken sen tarpeettoman blaa-blaa-blaan).

ylös

Reijät

Etsi yhteenvedonomaisesti kirjoitettuja kohtauksia, jotka täytyy avata (kirjoittaa auki).

Onko tekstissä ehkä muita aukkoja, jotka vaativat selventämistä? Sinä tiedät, mitä tapahtuu tai on tapahtumassa, mutta ymmärtääkö lukija tämän? Oletko kertonut sen hänelle? Teksti ei ole lähimainkaan valmis, ennen kuin kaikki reiät on tukittu.
Tee merkintä marginaaliin.

Luettuasi tekstisi, laske se pöydälle. Istu hetki rauhassa. Juo vaikka kupillinen kahvia ja mieti, mitä juuri luit. Mitä se oli? Mistä se kertoi? Muistatko päähenkilön? Miksi?

Mitä haluaisit muuttaa juuri tällä hetkellä? Jäitkö ihmettelemään mitä tapahtui jollekin juonenkäänteelle, joka kuihtui pois? Joku henkilö, josta ei enää kuulla mitään? Mitä hänelle tapahtui?

Tuleeko mieleesi jokin asia, joka ei ollenkaan kuulu paikkaan, jossa se on? Asia, joka ei millään tavalla liity - mihinkään? Haluaisitko muuttaa jonkun hahmon persoonallisuutta tai motivaatiota? Kirjaa muutoshalusi ylös yksinkertaisesti mutta ytimekkäästi. Kynä ja paperi ovat mainiot tähän tarkoitukseen.

 

Entä jos tekstisi on liian pitkä?

Meillä Yhdysvalloissa käytetään sanamääriä, jotka kustantaja ohjeissaan kertoo. Sanamäärä/romaani vaihtelee 90 000 - 120 000 välillä.
95 000 - 100 000 sanaa on täällä ideaali sanamäärä.
Jos teksti on mielestäsi liian pitkä, sitä täytyy editoida.
Tässä kohdassa tarvitset neljä (4) eriväristä korostus- tai muuta värikynää.
Käytä vaaleinta väriä seuraavassa kappaleessa kuvattuihin A-kohtauksiin, kaikkien räikeintä väriä D-kohtauksiin.

”Kohtauksiin? Mihin kohtauksiin?” kysyt. Lue eteenpäin.

ylös

Analyysi

Kun nyt käyt tekstiäsi läpi ja muistat tarinankin J, merkitse tekstin toiseen marginaaliin pystyviiva kuvaamaan kohtausta (Kohtaus on osa kertomuksen tapahtumia. Kohtaus on kirjoitettu yksityiskohtaisesti, ilman yhteenvetoja. Kohtaus EI ole jotakin, joka tapahtuu hahmon/henkilön mielessä: se on fyysistä ja tapahtuu NYT. Kohtaus on sellainen, joka voitaisiin esittää teatterin näyttämöllä. Lähde: Jack M. Bickham: Scene & Structure).
Erota kohtaukset lyhyellä vaakaviivalla.

Sitten tartut toimeen!
Kysy itseltäsi:
A: Onko tämä kohtaus todellakin elintärkeä tarinan kannalta? Miten se on kuvattu? Saako lukija tästä jonkin johtolangan? Sisältyykö tähän kohtaukseen tärkeä juonenkäänne? Potkaiseeko se tapahtumia/tarinaa eteenpäin auttamalla tai estämällä sankaria? Tässä en tapahtumalla tarkoita mitään huuhaata: kohtauksessa voi kaksi henkilöä keskustella ja päästä yhteisymmärrykseen huutamatta, itkemättä tai hyppimättä ulos ikkunoista.

Jos vastauksesi ovat myönteisiä, on kyseessä A-kohtaus. Tämän merkitset kaikkien vaaleimmalla värillä, jotta voit jättää sen jatkossa vähemmälle huomiolle.

B: Onko kirja parempi, kun nämä, tässä kohtauksessa kuvatut asiat ovat mukana? Onko kohtaus kuvattu hyvin? Onko henkilökuvaus sellaista, joka vie tarinaa eteenpäin, edes vähän?
Käytä toiseksi vaaleinta väriä tähän.

C: Onko tämä kohtaus kyseenalainen? Mieti pääjuonta ja siihen liittyviä, tarpeellisia lisäjuonia. Onko tämän kokeminen lukijalle todella tärkeää? Olisiko tämä parempi tiivistettynä, voitaisiinko tämä kertoa sen sijaan että näytän sen? Pitäisikö tämän kohtauksen tapahtumat siirtää toiseen kohtaukseen tai toiseen keskusteluun, joka jo on olemassa?

Älä kuitenkaan vielä päätä, mitä teet, päätä vain, että jotain voisi tai pitäisi muuttaa. Kirjoita mieleesi tulleet ideat ylös.
Käytä toiseksi räikeintä väriä.

D: Kuka tämän tähän kirjoitti? Tiedät ensi silmäyksellä, että kyseessä on silkkaa tilkettä, joka pahimmassa tapauksessa ei liity yhtään mihinkään.

Käytä tällaisiin kohtiin kaikkein räikeintä väriä, jotta huomaat ne heti.
Käytä tätä väriä myös lauseiden ylirastimiseen (x x x x ), kun huomaat kohtauksessa enemmän kuin kaksi lausetta tilketekstiä. Jos lause on lyhyt, korosta se. Tilkkeeksi katsotaan myös asioiden turha toistaminen.

ylös

Lisää kysymyksiä

Onko kyseessä yksi A-kohtauksista?
Tässä tapauksessa edessä on uudelleenkirjoittamista. Jos kohtaus pitkästyttää sinua - huomaa, että lukijaa pitkästyttää useimmiten jokin muu kuin kirjoittajaa - sinun täytyy miettiä, mitä se tarvitsee olakseen mielenkiintoisempi. Et voi vain ohittaa tai poistaa A-kohtausta.

Puhutaanko siinä liikaa? Merkitse marginaaliin: ”Vähennä jorinaa.” tai “Tiivistä ja pysy asiassa.” tai ”Karsi historiatietoja/kuvausta/jotain muuta”. Ehkä kohtaukseen tarvitaan jokin pieni ristiriita sen sijaan, että se on täynnä rajatonta rakkautta tai silkkaa inforoskaa.

Onko kyseessä yksi B-kohtauksista?
Analysoi se kuten A-kohtaus. Jos sinun täytyy karsia tätä kohtausta, siitä voi tulla joko toinen A- tai C-kohtaus.
Käytä asiaankuuluvaa väriä alkuperäisen värin rinnalla huomataksesi muutoksen.

Onko kyseessä yksi C-kohtauksista?
Voisiko kohtauksesta tehdä D:n, jos se on C ja pitkästyttävä.
Ympyröi tällaisesta kohtauksesta kaikki tärkeät asiat, jotka pitää siirtää muualle.

Onko kyseessä yksi D-kohtauksista?
Ei ongelmaa, se ei kauaa ole tässä.

ylös

Takaisin koneen ääreen

Ota tekstisi ja lukutuokion jälkeen käsin kirjoittamasi lista. Mene koneesi ääreen. Tallenna se versio, joka sinulla juuri nyt on kädessäsi, ettei "sisäinen palokuntasi” hätäänny ja että voit aina palata siihen.
Tallenna tekstisi uudella nimellä, esimerkiksi ”2BLAA”.

Tee korjaukset, jotka kirjasit lukutuokion jälkeen. Korjaukset voivat muuttaa kohtausten tärkeysjärjestystä (A-D). Muuta silloin kohtauksen värikoodikin. Voi myös olla, että sinun täytyy kirjoittaa joitakin aivan uusia kohtauksia.

Käy läpi ja poista kaikki luokkaan D kuuluvat kohtaukset.
Tämä poistaa monen monta ongelmaa yhdessä hujauksessa.

Käy läpi ja kirjoita uudelleen kaikki A-kohtaukset, jotka sitä tarvitsevat.
Lisää myös pieniä palasia (ei välttämättä uusia kohtauksia - ei ainakaan usein) joita katsot tarvitsevasi lisätäksesi puuttuvia henkilöitä tai motiiveja.
Voisitko ajatella siirtäväsi C-kohtauksissa kerrottuja asioita A-kohtauksiin, niin että C-kohtauksista tulisikin D-kohtauksia ja ne voitaisiin kokonaan poistaa?

Lukiessasi kysy myös itseltäsi “Onko tässä liikaa juttua romaaniksi? Pitäisikö minun lyhentää alusta vai lopusta ja ehkä kirjoittaa uusi ratkaisu? Pitäisikö tämän oikeastaan olla trilogia tai kokonainen sarja?”

Jos tekstisi on liian lyhyt:

Sinun täytyy silti käydä tekstisi läpi ja merkitä kohtaukset A:sta D:hen, erityisesti D:t. Tekstin lyhyys ei ole tekosyy tilkkeille. Kun poistat D:t ja huonot C:t voit huomata, että tekstisi onkin novelliksi tai lyhyeksi kertomukseksi sopiva.

ylös 

Lisää kysymyksiä:

Onko tekstisi liian lyhyt romaaniksi? Pitäisikö sen olla sarja lyhyitä kertomuksia vai novelli?

Kirjoitatko liian suoraan? Pitäiskö sinun lisätä kuvailua?
Kerrotko liikaa sen sijaan, että näyttäisit? Voisiko joitakin selostuskohtia muuttaa visuaalisemmiksi?
 

Pitäisikö joidenkin asioiden tapahtua ns. näyttämöllä sen sijaan, että ne tapahtuvat kulisseissa, näkymättömissä?
 

Jääkö lukijasi nälkäiseksi; oletko kuvannut tapahtumapaikan liian yliolkaisesti? Oletko jättänyt jotain olennaista kertomatta? Oletko peräti jättänyt lukijan pimeään?
 

Oletko päättänyt lukijan puolesta, että hän jo tietää nämä asiat ja osaa varmasti tehdä päätelmiä niiden perusteella?
Onko toiminta mitäänsanomatonta?
 

Onko olemassa paikkoja, joihin henkilöt voisivat mennä, joissa he voisivat - tai heidän täytyisi - joutua vaikeuksiin, mutta he eivät mene?
Kirjoita heidät sinne, ota heiltä pois kaikki apuvälineet tuhoisassa onnettomuudessa. Pistä heidät kokemaan kovia.

ylös