Osaaminen

  
     
 

Kehittyminen kirjoittajana  ei ole pelkästään kouluttautumista.

Omaa kehittymistä tukevat monet asiat. Etupäässä sinun kuitenkin tulee olla oma-aloitteinen.

Kaikkein tärkeintä on, että kirjoitat säännöllisesti!

 

Jos et kävele, ei jaloissasi kohta ole voimaa kävellä. Jos et laula, äänihuulesi unohtavat, miten laulu niissä muodostuu.

 

Jos et puhu, voit joutua vaikeuksiin. Jos et iloitse, voit sairastua vakavasti.

 

Jos et kirjoita säännöllisesti, et kohta enää osaa.    

 
 

 

  
 

1. Ajan tasalla pysyminen

Lue paljon: aikakausilehtiä, sanomalehtiä, kirjallisuutta. Kuuntele muitakin kanavia, kuin Energyä, Sävelradiota, Suomipoppia tai KISS FM:ä. Saat arvokasta käytännön tietoa, jota tarvitaan kirjoittamisessa.

  
 

 

  
 

2. Uusi teknologia

Perehdy nykyteknologian antamiin mahdollisuuksiin. Suorita Tietokoneen ajokortti.

Ole utelias ja leiki kaikenlaisilla vempuloilla kännykästä kommunikaattoriin.

  
 

 

  
 

3. Tee oma kehittymissuunnitelmasi
 

Toimintatapojen muuttaminen on vaikeaa. Muutoksen läpivientiä helpottaa yksinkertainen toimintamalli: tee lista  niistä taidoista, joita tarvitset ja jotka tukevat kehittymistäsi kirjoittajana. Aseta selkeä tavoite ja ryhdy määrätietoisesti toimeen.

  
 

 

  
 

4. Opettele etsimään tietoa
 

Menestyminen ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää tuntumaa tuoreimpaan tietoon. Oma-aloitteinen uuden tiedon seuranta on myös jatkuvaa oppimista.

  
 

 

  
 

5. Pidä yllä motivaatiotasi

Hyvä motivaatio edistää omaa tyytyväisyyttäsi. Monitaitoisuus, esimerkiksi erilaisten tekstien tuottaminen, on palkitsevaa.

Leikkiminen (missä ne Barbit olikaan?), kesäisin puutarhassa möyriminen, hiihtäminen ja luonnossa liikkuminen (kuin myös shoppailu) piristävät kummasti.

Listaa omat vahvuutesi kirjoittajana ja teippaa lista rohkaisuksi lähimmän kaapin oveen.

P.S. Barbeilla leikkiminen on tehokas tapa luoda erilaisia henkilöhahmoja…

  
 

 

  
 

6.  Palkitse itsesi hyvin tehdystä työstä!
 

Kun olet päässyt asettamaasi tavoitteeseen (uusi juonenkäänne, henkilöhahmon syventäminen, uuden henkilön luominen, sanamäärä, sivumäärä), osta itsellesi suklaata. Jos olet saanut aikaiseksi vallan äimisteltävän määrän yli oman tavoitteesi, mene ulos syömään, osta uusi vaate tai pullo hyvää viiniä.

 

Kissa kiitoksella elää ;).

  
 

 

  
 

7. Suunnittele kirjoitustyösi

Olet varmasti kuullut, että työajanhallinnalla tarkoitetaan työajan käyttöä tehokkaasti tehtävien hoitamiseen.

Suunnittele siis, miten kirjoitat. Tee suunnitelmasi vaikka lukujärjestyksen muotoon. Kirjaa siihen montako tuntia kirjoitat päivittäin ja montako sivua/liuskaa sinun tänä aikana pitää kirjoittaa. Näin kirjoittamisesi etenee aikataulussa, etkä ala lusmuilla (siitä tulee muuten hiton huono omatunto).

Jaksat myös iloisemmin kirjoittaa, kun virkistymiseenkin jää aikaa, eikä perhe tunne jäävänsä oman onnensa nojaan.

 

Jos sinusta on vaikeaa kirjoittaa määrätyn ”lukujärjestyksen” mukaan, liity Kirja Vuodessa -ryhmään. Lisätietoja täällä.

  
 

 

  
 

8. Opettele lukemalla

 

Haluatko kirjoittaa nuortenkirjan? Lue nuortenlehtiä ja nuorisokirjallisuutta.

Dekkari mielessä? Lue dekkareita.

Romanttisen rakkausromaanin? Lue niitä.

 

Kiinnitä huomiota kirjan rakenteeseen: kuinka paljon kertomusaikaa esittelyihin kuluu, kuinka paljon eri vaihtoehtojen pohtimiseen. Montako sivua vauhdikasta menoa on, montako rauhallista pohdiskelua ja miettimistä. Montako sivua kuluu loppuhuipennuksen rakentamiseen jne.

 

Otetaan esimerkiksi kohtaus, jossa Mia on juuri tullut kotiin (klo on leikisti 20:00). Hän soittaa Stinalle, hätistää Petrin ulos (ei onnistu), sulkeutuu huoneeseensa, nukahtaa ja herää rottinkituolissaan. On pimeää (klo on leikisti 24:00). Lähtee Ennille keskiyöllä. Kertomusaikaa kuluu yksi luku (8 sivua. Luvun sivumäärän voit päättää ihan itse.), oikeata aikaa kuluu neljä tuntia.

Tietysti tekstiä on se kahdeksan sivua ja juttu menee näin: -- jaa. Enpäs kirjoitakaan sitä tähän.

 

Huomioi myös käytetty näkökulma:

 

MINÄ -kertoja: henkilö on tapahtumien ulkopuolella ja kertoo jostakusta toisesta tai jostain tapahtumasta. Tarinan kertoo siis minä -muodossa joku, joka ei ole tapahtumissa mukana.

 

MINÄ -kertoja II: henkilö kertoo itse hänelle tapahtuneista asioista tai jostain tapahtumasta.

 

HÄN -kertoja: tässä voi käyttää usean eri henkilön näkökulmaa. Yksi kertoo asiasta yhdessä luvussa, seuraava seuraavassa. Samassa luvussa ei pidä vaihtaa kertojaa! Kyseessä siis sama asia, mutta kuitenkin eri, kertoohan sen kaksi eri henkilöä.

 

HÄN -kertoja II: sama ”hän” kertoo koko tarinan.

  
     
 

“KONSTIT ON MONET”, SANO AKKA KUN KISSALLA PÖYTÄÄ PYYHKI!